deletions | additions       diff --git a/Teoria.tex b/Teoria.tex  index e49740c..fd21fe2 100644  --- a/Teoria.tex  +++ b/Teoria.tex 
...
\section{2 Teoria}  Hitausmomentti vastaa pyörivässä liikkeessä olevan kappaleen etenemisliikkeen massaa.Hitausmomentti massaa. Hitausmomentti  on riippuvainen kappaleen massasta ja massan jakautumisesta. Hitausmomentti voidaan määritellä pyörimisliikkeen hidastuvuudesta seuraavalla kaavalla: \begin{equation} % Aloittaa kaavan  \label{eq:electric-field} % Nimeää kaavan viittaamista varten  I_c= mr^2(\frac{gt^2}{2g})(\frac{n_2}{n_2 + n_1}) \\ % Kaava 
...
\textrm { siihen hetkeen, kun punnus irtoaa. } n_2 \textrm{ on pyörän pyörimät kierrokset, kunnes se pysähtyy ja g putoamiskiihtyvyys }9,81m/s^2  \end{equation} % Lopettaa kaavan  \\  Lisäksi Vauhtipyörästä tulee fysikaalinen heiluri, kun ripustamme sen mistä tahansa keskipisteen c ulkopuolisesta pisteestä z. Tällöin hitausmomentti on suurempi, kuin edellä lasketussa. Kun ripustamme vauhtipyörän pisteestä z,  voimme määrittää vauhtipyörän hitausmomentin heilahdusliikkeen jaksonajasta kaavalla: Stainerin säännöllä:  \begin{equation} % Aloittaa kaavan  I_z = I_c + Mb^2 \\  \textrm{Tässä M on vauhtipyörän massa, b on pisteen z etäisyys keskipisteestä c, } I_c \textrm{ on hitausmomentti keskipisteen c suhteen} suhteen.}  \end{equation}  Vauhtipyörän ominaisuuksia käytetään hyväksi mm. Autojen moottoreissa tasoittamaan moottorin pyörintää, sekä esimerkiksi KERS järjestelmissä kineettisen energian vastaanottajana, josta sitä voidaan myöhemmin käyttää esimerkiksi kiihdytykseen.