deletions | additions       diff --git a/Teoria.tex b/Teoria.tex  index 3308c99..e1d44d7 100644  --- a/Teoria.tex  +++ b/Teoria.tex 
...
I_c= mr^2(\frac{gt^2}{2g})(\frac{n_2}{n_2 + n_1}) \\ % Kaava  \textrm {jossa m on työssä käytettävän punnuksen massa, r on narukehän säde, h on punnuksen putoama matka, }n_1\textrm { pyörän kierrosten määrä} \\   \textrm { siihen hetkeen, kun punnus irtoaa. } n_2 \textrm{ on pyörän pyörimät kierrokset, kunnes se pysähtyy ja g putoamiskiihtyvyys }9,81m/s^2 }9,81m/s^2.  \end{equation} % Lopettaa kaavan  Vauhtipyörästä tulee fysikaalinen heiluri, kun ripustamme sen mistä tahansa keskipisteen c ulkopuolisesta pisteestä z. Tällöin hitausmomentti on suurempi, kuin edellä lasketussa. Kun ripustamme vauhtipyörän pisteestä z, voimme määrittää vauhtipyörän hitausmomentin heilahdusliikkeen jaksonajasta Stainerin säännöllä: 
...
Voimme myös määrittää hitausmomentin keskipisteen c suhteen täysin laskennallisesti seuraavalla kaavalla:  \begin{equation}  I_c = \frac{1}{2}MR^2 \\  \textrm{missä M on vauhtipyörän massa ja R on vauhtipyörän säde} säde.}  \end{equation}  Vauhtipyörän ominaisuuksia käytetään hyväksi mm. Autojen moottoreissa tasoittamaan moottorin pyörintää, sekä esimerkiksi KERS järjestelmissä kineettisen energian vastaanottajana, josta sitä voidaan myöhemmin käyttää esimerkiksi kiihdytykseen.