deletions | additions       diff --git a/Teoria.tex b/Teoria.tex  index 7f93f4c..42f9992 100644  --- a/Teoria.tex  +++ b/Teoria.tex 
...
\begin{equation} % Aloittaa kaavan  \label{eq:electric-field} % Nimeää kaavan viittaamista varten  I_c= mr^2(\frac{gt^2}{2g})(\frac{n_2}{n_2 + n_1}) \\ % Kaava  \textrm {jossa m on työssä käytettävän punnuksen massa, r on narukehän säde, h on punnuksen putoama matka, }n_1\textrm { pyörän kierrosten määrä} \\   \textrm { siihen hetkeen, kun punnus irtoaa. } n_2 \textrm{ on pyörän pyörimät kierrokset, kunnes se pysähtyy ja g putoamiskiihtyvyys }9,81m/s^2.  \end{equation} % Lopettaa kaavan  jossa m on työssä käytettävän punnuksen massa, r on narukehän säde, h on punnuksen putoama matka $n_1$ pyörän kierrosten määrä siihen hetkeen, kun punnus irtoaa. $n_2$ on pyörän pyörimät kierrokset, kunnes se pysähtyy ja g putoamiskiihtyvyys 9,81m/s^2.  Vauhtipyörästä tulee fysikaalinen heiluri, kun ripustamme sen mistä tahansa keskipisteen c ulkopuolisesta pisteestä z. Tällöin hitausmomentti on suurempi, kuin edellä lasketussa. Kun ripustamme vauhtipyörän pisteestä z, voimme määrittää vauhtipyörän hitausmomentin heilahdusliikkeen jaksonajasta Stainerin säännöllä:  \begin{equation} % Aloittaa kaavan  I_z = I_c + Mb^2 \\